Tähdet käsilläsi, kaikki

Säikyn jokaista ääntä kuin vauhko eläin. Eläin minä olen, tummuuden alla ei kukaan minua huomaa.

Tässä, kätesi, suojaat selkäni maailmasta, pidä kiinni hetki. Nyt saan katsella itse, sinä olet minun turvani. Valossani on merkkejä reiteistä.

Mahdottomuus on maailma, kaikki sen kasvot, joista yhtäkään en tunne. Yhtä epätodellinen kuin pilvinen taivas, tähdet ovat verhon alla.

Katselen käsiäni, miten niiden väliin piirtyy viiva, ohut, mutta vääristää rajan. Mikä lopulta on totta.