Tuesday, November 10, 2009

Credo.

En tahdo uskoa pimeyteen,
minä uskon Valoon.

Ohi niidenkin päivien jolloin ei harmaus ei himmene.
Ja syksyn kirkkaus on
vain valmistellakseen meitä marraskuun mantraan;
harmaus, koleus, sumu.

Puutarhan tuoksut ovat kadonneet.

1 Comments:

Blogger Joni Lanki said...

Nostin tarokkeja. Toisaalla maljat olivat kaatuneet maahan, toisaalla ne kerääntyivät uusiin muodostelmiin. Ihmiset päät painuksissa, kävelemässä jo muualle. Koskaan ei ole yhtä paljon valoa, yhtä kirkasta, kuin marraskuussa, eikä yhtä kylmää. Kesän pimeämpi valo on runsaampaa, maassa sikiävämpää. Se lämmittää silmät kiinni.

1:33 AM  

Post a Comment

<< Home