Thursday, December 08, 2005

Unohtumaan.

Yksin kadut ovat määrättömiä, polku toisensa jälkeen toisten koteihin. Minun aikani on varastettua, ohimeneviä humalluttavia hetkiä. Missä ne ovat nyt, kun tyhjyyttä on liikaa? Merkitykset sulavat toisiinsa, enkä ymmärrä enää.

Kaikki on kylmää ja vaiettua.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home