Lävistettynä on helpompi nähdä

Anna minulle ääni, hetkeksi hillitön huuto kesken kuusimetsää. Ja äkkiä - unet vaihtuvat kirkkaiksi! Sinä suojelet minua nukkuessani, varjelet hentoa päätä, tähän minä kuulun.

Ja kipu syvässä ja lähellä, minä huudan sinulle, olen hullu nainen, kun muut ovat unessa. Mutta otat kiinni.

Sillä kipeintä ja suurinta on.