Wednesday, May 10, 2006

Järkymättömäksi,

Alan opetella paikallaanpysymistä, naurahtelua. Joskus en katso, kun joku kävelee ohi, tai virnistä lapselle. Sitten kohotan valtavan kallion ja murskaan sen jalkojesi juureen. Näetkö? Näetkö nyt?

Mutta silloin olen hipsinyt kauemmaksi ja hymyilen ihan salaa.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home